lauantai 4. kesäkuuta 2016

Hyvät uutiset ensin - 6



sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Kuvilla voi vaikuttaa.

Kuvat ovat kautta aikain olleet hallitsijoiden ja muiden valtaapitävien propagandakoneistojen käytössä. Niillä on pyritty vaikuttamaan katsojansa mielipiteeseen jo tuhansia vuosia.

Kuvia on rajattu, niitä on muokattu ja niitä on valittu tarkoitushakuisesti.

Kuvista on jälkeenpäin retusoitu epähenkilöitä pois. Kuvia on lavastettu. Kuvia on muokattu kohdettaan imarteleviksi.

Yksinpä tarkasti dokumentoivakin kuva esittää vain kuvaajansa totuuden, vaikka sen takana ei isompaa salaliittoa olisikaan. Kuvan rajaus ilman muuta muokkausta on aina kannanotto.

Kuvilla on mielistelty ja kuvilla on peloteltu ja kuvilla on haettu sympatiaa. Kuvien todistusvoima on niin vahva. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Aika ajoin nousee moraalinen ja närkästynytkin keskustelu kuvien oikeellisuudesta sekä oikeudesta parannella niitä. Kuvien käsittely osattiin jo menneinä aikoina, mutta nykyisenä digiaikana kuvien muokkaaminen on taitavissa käsissä pelottavankin helppoa.

Puhutaan kuvamanipulaatiosta.

Keskustelua on käyty muun muassa Hannu Hautalan telkänpoikaskuvista, joissa katsojalle sitä kertomatta oli yhdistetty eri kuvaruutuja yhdeksi kuvaksi. Koska kyse oli todistuvoimaisesta luontokuvasta, niin katsojan loukkaantuminen ja petetyksi tuntemisen tunne tuli juuri tätä kautta: minulle ei kerrottu, että kuvaa oli manipuloitu.

Time-lehden kansikuvaan painettiin tummennettu kuva murhasta syytetystä O.J. Simpsonista. Simpsonin  kasvoja oli tummennettu ja kuvan taustakin oli tehty synkempisävyiseksi kuin se oli alkuperäisessä poliisikuvassa. Oliko tarkoitus vaikuttaa katsojan mielikuviin?

Brian Walski teki dramaattisemman kuvan Irakista, kun hän yhdisti uutiskuvaan kaksi erillistä valokuvaansa brittisotilaasta ja irakilassiviileistä. Aseistettu sotilas näyttäisi viittoilevan lastaan sylissä kantavalle miehelle.

On keskusteltu dramaattisemmaksi väritetystä Islannin tuhkapilvestä, Libanonin pommitusten savupatsaiden kloonauksesta uutiskuvaan, vaatemalliston kuvissa esiintyneestä samasta tietokoneella muokatusta mallivartalosta, aikakauslehtien kansikuvakasvojen photoshoppailusta tai 13-vuotiaan koululaisen havainnosta, että uutiskuvaksi väitetty materiaali olikin Titanic-elokuvasta.

Mielikuvamme Afrikasta on varsin yleistävä. Se on peräisin katastrofikeräyksistä, koulujen maantiedon tunneilta, Tarzan elokuvista ja kaukaisista sotauutisoinneista. Mielikuvissamme afrikkalaiset asuvat lehmänlannasta tehdyissä majoissa kuivuuden halkaisemassa maisemassa vailla erityisempää toimentuloa. He käyvät loputonta sissisotaa ja vaeltavat valtavina pakolaislaumoina yksinpä Suomeenkin saakka. He tanssivat outojen rytmien tahdittamina lannevaatteissa keihäät kädessään. Heidän suurisilmäiset lapsensa katsovat pyytävinä kameraa.

Tai jotakin siihen suuntaan.

Näissäkin kuvissa on oma totuutensa, mutta varsin naiivia on tietysti ylipäänsä tyypitellä ja niputtaa näin maantieteellisesti ja kulttuurisesti laaja maanosa yhteen nippuun. 54 valtiota ja yli miljardi ihmistä! Uskontoja, kieliä, kulttuureita ja kasvillisuusvyöhykkeitä joka lähtöön!

Hesarissa olikin siksi terveellinen ja raikas kuva. Siinä ghanalainen kalastaja Samuel Ado seisoi siistissä t-paidassaan rannalla  kaloja käsissään ja kännykkä suussaan. Itse jutussa kerrottiin tätä kännykkää käytettävän muun muassa parhaan kalan myyntihinnan selvittämiseen. Mahtava kuva joka päivitti kertaheitolla mielikuvan nykyaikaan.

Sen täytyy tietysti kilpailla tuhansien muiden kuvien kanssa, mutta näissäkin asioissa voitto tulee hivuttamalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti